Petostehtailu varastetuilla identiteeteillä yhä liian helppoa
Jopa rahoitusalla toimivien yritysten tietoturvavalmiuksissa tiedetään hämmästyttävää leväperäisyyttä ja osaamattomuutta. Eli jossain siellä, missä rahaa jaetaan, piilee vissi ”haavoittuvuus”. Mitenkään muuten ei voi selittää, että webistä siepatulla tekaistulla identiteetillä saa nostettua lainan, joka lankeaa sotun todelliselle omistajalle.
Tällaista tapahtuu. Kyberrikolliset käyttävät vanhoja, vuosia sitten tapahtuneissa tietovuodoissa kiertelemään jääneitä, henkilötietokoonnoksia.
Päätin hakea luottokiellon, koska nimeni komeilee yhdellä Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2011 vuotaneessa 16 000 ihmistä käsittävässä tietovuotodokumentissa. En vain vieläkään tiedä, miksi anonyymipalvelin Ylilauta teki sen? Se julkaisi vuoden 2011 lopulla päälle 16 000 suomalaista käyttäjätunnusta. Tunnukset olivat tietomurtosaalista ja peräisin useilta mukamas ihan turvallisilta suomalaisviranomaissivustoilta. Mielestäni he noin toimien rikkoivat hakkerietiikkaa.
Olin toki simuloinut syntymäaikaani. Vuodossa siis lienee ollut kyse hieman epävirallisesta dokumentista. Muutin vain yhtä sotun numeroa, ja se riitti siihen, että tiedot eivät sitten aivan täsmänneetkään.
Mutta tämä aineisto on yhä rikollisilla. Ja julkisuudessa olleiden tietojen mukaan, he rakentelevat petoksiaan varten uusia feikkihenkilöllisyyksiä.
Koska olen riskiryhmässä, ja totta puhuen välillä tuntuu, että ”kukaan ei välitä”, otin yhteyttä Bisnode Finlandiin luottokiellon hakemiseksi. Suomen Asiakastieto velottaa luottokieltopalvelusta 20 euroa kahdessa vuodessa. Bisnode Finland taas on ilmainen, mutta ajanee saman asian.
Syy luottokiellon hakemiselle, on usein pelko omasta rahankäytöstä, joka aiheutuu rahapeli- tai päihderiippuvuudesta tai jonkin sortin shoppailuhimosta. Se johtaa esimerkiksi pikavippeihin tai osamaksusopimuksiin. Nyt ei kuitenkaan ole kyse siitä, vaan turvallisuudesta.
Tänä aikana oman henkilöllisyytensä käyttöä tulee valvoa joka tapauksessa.
Luottokiellon hakemisen taustalla voi olla perusteltu syy epäillä henkilötietojensa väärinkäyttöä. Tietenkin tämä vapaaehtoinen luototuskielto poikkeaa maksuhäiriömerkinnästä, sitä ei tarvitse pelätä. Todistusta luottokiellosta voinee käyttää oman luoton saamiseen, ehkä, jos luottoa tarvitsee vaikkapa soittimiin, menopeleihin tai muuhun. Suomen Asiakastieto tosin huomauttaa, että löytyy myös sellaisia luotonantajia, jotka eivät myöntäisi luottoa kiellon omaavalle henkilölle todistuksesta huolimatta.
Vapaaehtoinen luottokielto, joka ei uusiudu automaattisesti, on voimassa kaksi vuotta kerrallaan. Itse hankittu luottokielto oletettavasti vähentää väärinkäytösten mahdollisuutta. Toki henkilön omaa vastuuta rikostilanteissa, paperi ei täysin poista.
Mutta miten on yrityksen laita, kun ne vieläkin, Yleisradion katu-uskottavan kuuloisten lähteiden mukaan, myöntävät luottoja kuusi vuotta sitten vuotaneen exe-tiedoston pohjalta simuloiduille feikkihenkilöille!
Ei hyvä.
Tässä tulee palvelu tietoturvastaan huolestuneiden ihmisten auttamiseksi. Ylläpitäjä AfterDawn.com huomauttaa, ettei se takaa tietokannan tiedon luotettavuutta.
Yrityksille lupaamme luotettavaa it-palvelua myös kaikissa tietosuoja- ja tietoturvakysymyksissä. Kyse on rationaalisesta ja loogisesta osaamisesta, jossa suojataan data ja hallitaan ongelma-alueita sekä tunnistetaan uhkia. Uhan tunnistaminen mahdollistaa usein kyseisen uhan realisoitumisen ennaltaehkäisyyn tähtäävät toimet.
Olemme nähneet, kuinka osaamisen myötä käyttäjän turvallisuuden tunne työyhteisössä kasvaa. Työ tuntuu mielekkäältä, kun käytössä ovat välineet vähentävät ongelmia ja epäonnistumisriskiä.
