Hyvä-paha Google ja EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR)
Vuoden 2018 EU:n tietosuoja-asetus nähtiin jo muutama vuosi sitten suurimpana uhkana verkkomainonnalle ja mainonnan osana tapahtuvalle datan haalinnalle. Näin siinä näyttäisi käyvänkin.
Pekka Piippa arvioi Jyväskylän AMK:n insinöörityössään myös, että verkkomainonnan mainostajille antamat mahdollisuudet rajoittuvat teknisen osaamisen puutteeseen ja jos kohta myös siihen, ettei jatkuvan kehityksen mukana tahdota pysyä. Piippa ohjeisti, että verkkomedioiden tulisi keskittyä mainonnan laadun parantamiseen ja sen häiritsevyyden vähentämiseen.
Suomalainen verkkomainonta saattaa yhä käyttää Flash-playerin kaltaisia kivikauden riskisovelluksia. MTV korvasi netissä Flashin HTML5:llä jo aikapäiviä sitten, mutta Piipan ohjelauseesta tulee mieleen heidän pääsivunsa audiovisuaalinen vaikutelma. Maikkari suorastaan kannustaa lisäämään mainonnan
esto-ohjelmien käyttöä. Ne ovat itsessään tietoturvariski.
Ylekin tajusi viimein maailman muuttuneen ja lopetti nettipalvelunsa Areenan toiston Flash-formaatissa. Tosin mobiili- ja äly-tv-palveluissa, joiden kautta kulkee 75 % Areenasta striimatusta sisällöistä, Flashia ei ole käytetty lainkaan.
Hyvä, sillä äly-tv on laite, jonka tietoturvasta on syytä olla huolissaan. Laastari vain kamerasilmän päälle.
Selaimien vanhentuneisiin lisäliitännäisiin liittyy haavoittuvuuksia, joiden takia virustartunta voi tapahtua ilman, että käyttäjä edes klikkaa epäilyttäviä mainoksia. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että kaikki tuki muun muassa Flashille, jonka kautta niin kutsutut kiristäjäohjelmat ovat levinneet, loppuu aivan kategorisesti.
Kansan syvien rivien keskuudesta löytyy vielä laaja Windows Explorerin käyttäjäkunta, joka käyttää oletusselainta siitä yksinkertaisesta syystä, ettei siellä osata ladata parempaa selainta tietokoneelle. Googlen Chrome on sellainen parempi, joka päivittää itse itsensä ja jonka kanssa ei joudu pulaan, ainakaan tekniseen pulaan.
Google parantaa selauskokemusta. Jos käyttäjä on siirtymässä haitalliselle sivustolle, Chrome ilmoittaa siitä välittömästi. Data-analytiikan ansiosta verkkosivustoista saadaan informaatiota. Chrome vertaa saitin URLia tunnettujen haitallisten sivustojen luettelotietokantaansa.
Jos aikuisviihdenettosivusto (huom: yhä useammin se voi olla myös vaikeamminkin tunnistettava saitti) vastaa selaimen luettelossa olevaa kohdetta, selain lähettää URL-osoitteesta infon Googlelle määrittääkseen, onko kyseessä haitallinen sivusto.
Selaustietoja koskeva Do Not Track pyyntö on hyvä säätö. Selaustietoja imuroidaan, jotta voidaan tarjota personoitua sisältöä, palveluita ja mainoksia, mutta niin luodaan myös personoitua tilastodataa.
EU:n tietosuoja-asetusta sovelletaan 25.5.2018 lähtien. Henkilötietojen käsittelyn on oltava tietosuoja-asetuksen mukaista. Se ajantasaistaa ja yhtenäistää tietosuojan sääntelyä EU:ssa.
Säädös koskee kaikkia yksityisiä ja julkisia organisaatioita, jotka ovat rekisterinpitäjiä tai henkilötietojen käsittelijöitä.
Uutta nykyiseen henkilötietolakiin verrattuna on läpinäkyvyys ja osoitusvelvollisuus muun muassa dokumentoimalla. Tietosuojavastaava taas olisi piankin pakko löytyä kaikissa julkisissa organisaatioissa.
Edessä on myös pakollinen tietomurroista ilmoittaminen.
Sanktiona kyberrikoksen salaamisesta saa sakot, enintään 4 % liikevaihdosta tai könttänä 20 miljoonaa euroa. Monessa EU-maassa toimiva rekisterinpitäjä voi asioida vain yhden maan valvontaviranomaisen kanssa. Tämä tapahtuu organisaation päätoimipaikan mukaan.
Suomessa tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio näyttää huhtikuussa sanoneen irti luottamuksensa lainsäätäjään. Eduskuntaan tulleesta hallituksen profilointilakiesityksestä ei hänen mukaansa ottanut tolkkua kukaan.
Suomessa kenelläkään viranomaisella ei ole toimivaltaa kansalaisten profiloimiseen, ehkä neuvolajärjestelmää lukuun ottamatta, ja sellaisen profiloinnin aloittaminen osana soteuudistusta haiskahtaa.
”Mitä sille profiilille tapahtuu? Kuka sitä ylläpitää? Kuinka kauan sitä säilytetään? Mitkä ovat kansalaisten oikeudet siihen profiiliin liittyen?”, Aarnio tivasi aamutelevisiossa. Totta, kaikki peruskysymykset ovat auki.
Pientä ristivetoahan tässä tosin ilmenee jo nyt omien profiilieni kanssa.
Otin Facebookin valikkopolun: kärjellään oleva pikkukolmio oikeassa yläkulmassa > asetukset > mainokset> ja kokeeksi vedin liinat kiinni. Facebook kuitenkin palautti takaisin poistetut mielenkiinnonkohteeni.
Tietää kai sitten paremmin kuin minä itse.
