Suomi kiristää poliisivaltuuksia netissä – USA helpottaa niitä
Yhdysvallat haluaa uuden poliisijohtajan myötä esiintyä internetissä maailmapoliisina, jolla on omat tuomioistuimen myöntämät pakkokeinovaltuudet. Suomi taas pitää kiinni sivistysvaltioprofiilistaan ja eurooppalaisesta oikeusvaltioperiaatteesta.
Maailman tietoturva ei paljon paina USA:n korkeimmassa oikeudessa, jos maan oma kansallinen turvallisuus sattuu vaatimaan internetin käyttäjätietosuojan murtamista.
Yhdysvaltain korkein oikeus on hyväksynyt äskettäin sääntömuutoksen, jolla se nähtävästi voi heikentää koko maailman tietoturvaa, jos FBI:n mukaan kansallinen turvallisuus vaatii verkon käyttäjien identifiointitietoja ilman rikosepäilyjä.
Korkein oikeus katsoo, että se voi myöntää FBI:lle krakkerointiluvan. Tuomiolauselmasta löytyy ainakin näennäisesti asiantuntevalta kalskahtavia määrittelyjä. FBI:n eli liittovaltion poliisin ei enää tarvitse rajoittaa lupaa koskemaan vain omaa hallintoaluettaan, jos kohteen sijaintia ei tiedetä tai jos kohde on rikollisten hallinnassa. Tämä tarkoittaa, että IP on osa zombina toimivien pc-koneiden vihamielistä bottiverkkoa. Suostumus on mahdollista saada vain yhden yhdysvaltalaisen tuomarin myöntämän pakkokeinoluvan perusteella.
Pakkokeinoja koskeva korkeimman oikeuden ennakkoratkaisu on merkittävä liittovaltion poliisille. FBI:n toimivaltuuksia on epäilty suurissa lapsiporno- ja huumeoperaatiossa. Poliisin hankkimia todisteita on hylätty, koska sillä ei ollut ollut riittäviä pakkokeinovaltuuksia.
Sanakiemuroista voi päätellä, että FBI olisi saamassa luvan murtaa Tor-verkon ja muita yksityisyyttä suojaavia proxy-servereitä. Toisin kuin Tor kertoo, sen käyttäjäsuoja on mahdollista reitityksessä murtaa erityisvaltuuksin.
Verkon IP-osoitteiston aukeamista voisi verrata DNA-informaation avaamiseen. Korkeimman oikeuden päätös astuu voimaan, jos kongressi ei asetu sitä vastaan tämän vuoden joulukuun 1. päivään mennessä.
Suomessa ja monissa muissa maissa poliisin pakkokeinoja koskeva kehitys on päinvastaista. Poliisihallitus on kertonut julkisessa tiedotustilaisuudessa, että salaisesta epäiltyjen tiedustelurekisteristä Epristä on mittavan tarkastuksen jälkeen poistettu 1 278 merkintää. Näin on tehty, koska poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan poliisi on ottanut huomioon Epriä koskevan kriittisen palautteen.
Mittavan tarkastuksen kohteena olivat 49 962 Epriin rekisteröityä henkilökorttia tai avataria eli poliisikielellä ensitallennusta. Tietokannan ensitallennuksista siis parisen prosenttia päätyi poistoon.
Poliisiylijohtaja julkaisi joukon muita toimia, joita on tehty Eprin valvonnan parantamiseksi ja poliisia kohtaan tunnetun luottamuksen kohentamiseksi. Se ainakin käy ilmi, että Kolehmainen tuntee hyvin internetmaailman, kunnioittaa sitä ja tietää, mitä on tekemässä. Rekisterinpitäjän tehtävät on keskitetty Poliisihallitukseen, ja vastuulliset virkamiehet valtuuksineen on tarkkaan määritelty. Myös verkkovalvonnan resursseja on lisätty. Muutoksen myötä tarvitaan aina päällystöpoliisin kuittaus, kun henkilöstä tehdään ensisyöttö Epriin.
Virhe: Yhteydenottolomaketta ei löytynyt.
