Langaton tietoturva olisi nyt – jos vain kelpaa
Lueskelin Tekun (Savonia AMK:n) kirjastossa insinöörityötä – se ruoti esineiden internetin tietoturvaongelmia. Työ käy pitkään läpi IoT:n vakavia haavoittuvuuksia. Aiheen rajauksesta johtuen – sortumatta lillukanvarsiin sanon, että kirja on väärällään eilispäivän ongelmia, joihin jo löytyy ratkaisu. Vaihtamalla tuo koko häiriöherkkä ja turvaton rihkamateknologia varmatoimiseen, aukottoman turvalliseen radiolinkkiteknologiaan. Voi vähän maksaa, mutta ei tarvitse jeesustella.
Tuntematon radiolinkkiteknologia
Radiolinkkien kautta toimivista 128-bitin verkkoteknologioista yleinen ymmärrys näyttää huolestuttavan vähäiseltä, esimeriksi sen osalta, että genren tekniikoista tunnetuimmat LoRa ja NB IoT ratkaisevat muun ohessa avoimen internetin toimintaympäristön kyberuhkat, luitte oikein, kaikki kyberuhkat, ehkä sotatilaa lukuun ottamatta. Kyberturvallisuuden, käytettävyyden ja luotettavuuden osalta radioverkkojen 128-bittinen datan lohkosalaus on tietoturvaltaan samaa tasoa kuin esim. pankkiyhteysputki. Tätähän muuten olen vaatinut jo tuossa alla avatarissani.
Muutaman vuoden vanhat tietoturvaopit eivät kerro enää tämän ajan langattoman ympäristön teknisistä ongelmista, tai vielä vähemmän uusista mahdollisuuksista. Tämän tajuaminen tuntuu olevan vaikeaa kaikille, jotka eivät ole oikeasti johtojen päässä työkseen.
Esineiden internetin aikakausi
Avoimesti internetympäristöön tuotu esineiden internetin aikakausi, kun talotekniikkaan tuotiin halpa ja häiriöherkkä kiinalainen nettianturointi, ei tule saamaan osakseen hääviä muistokirjoitusta: Suojaamattomana avoimena netissä näkyvä IoT on joutunut mm. man-in-the-middle-, palvelunesto- ja zompiverkkohyökkäysten kohteeksi. Tähän ratkaisuna on käytetty purkkaviritystä, VPN-tunnelointia, tuota verrattain kallista ja käytettävyydeltään kömpelöä ratkaisua (tiedän, Tosibox on toista mieltä).
Kokemukseni mukaan taas yhä toimiva ratkaisu löytyy esineiden internetiä edeltävältä ajalta, vanhasta GSM-verkossa tekstivietillä kulkevasta kaksisuunataisesta ohjaustekniikasta. Toimii. Olen sitä vähäisiin etäohjaustarpeisiin hiljan vielä itsekin asentanut (mm. bändikämpän lisälämpöpatteri). Näen näistä GSM-pohjaisista ratkaisuista suoran sillan uusiin edellä mainittuihin radioverkkotekniikoihin, jotka parhaillaan 4-5G:n myötä yleistyvät.
Tiedot ja taidot ajantasalle
Se taas, miksi uusi langaton ohjaus- ja valvontatekniikka ei yleisty, näyttäisi johtuvan ennen muuta sähkötukkujen suoranaisesta osaamistason puutteesta, suunnittelutoimistojen auttamattomasta vanhakantaisuudesta mutta myös siitä, etteivät NB IoT ja LoRaWAN -verkot Suomeen rakentaneet operaattorit ole osanneet pompöösillä markkinoillaan myydä tuotetta.
En malta olla lisäämättä listaan ammatillisen opetuksen, nimenomaan AMK, hidasta uudistumisvauhtia, johon ei paljon esimerkkejä tarvinne. Helpompi osoittaa, missä ajantasaisuus toimii, esimerkiksi Jyväskylässä. Kenttä tarvitsee ennen muuta ajantasaista perehdytystä 128-bittiseen ympäristöön. Liioittelematta uusi langaton sukupolvi korjaa kaiken mikä ennen mobiilitoimintaympäristössä on koettu puutteelliseksi.
