Lainsäätäjä taas pihalla kuin lumiukko – jargonia ja rootkitejä

Valtioneuvoston kanslian nettisivuilla on julkaistu muiden juttujen joukossa melko huomaamaton pikku teksti, joka koskee hallituksen antamaa esitystä uudeksi tietosuojalaiksi. Avasin sen.

Nyt on niin, että EU:n tietosuojauudistus on tarkoitus implementoida suomalaiseen lainsäädäntöön, mutta lainsäädännönarviointineuvoston mukaan hallituksen tuottaman lakiluonnoksen kirjoittajat eivät ole ymmärtäneet kirjoittamaansa. Tämä käy nopeasti ilmi harvinaisen jyrkistä sanankäänteistä.

Arvion mukaan lakiluonnospaperin pohjalta ei pystytä muodostamaan riittävää ja perusteltua käsitystä esityksen yhteiskunnallisista vaikutuksista. Tämä on raskas syytös, jos saan sanoa.

Mietoa ei ole jatkokaan: lainsäädännönarviointineuvoston lausunnon mukaan esitysluonnoksesta ei saa käsitystä tietosuojalain taustalla olevasta EU:n asetuksesta eikä sen vaikutuksista.

Miten tämä on mahdollista? Siis tällaista uutta tietosuojalakia ollaan parhaillaan nuijimassa pöytään.

Laki arvioidaan niin koukeroiseksi, puutteelliseksi ja vaikeaselkoiseksi, ettei siitä ota selvää oikein kukaan.

Arviointineuvosto listaa esitysluonnoksen keskeisimmät puutteet ja kehittämiskohteet viiteen pääkohtaan. Lista päättyy toteamukseen, että direktiivin täytäntöönpanoa koskevan lain tulisi olla erityisen selkeä.

Aivan niin, tekstistähän tulee selkeää, jos kirjoittaja tietää, mistä on kirjoittamassa. Esimerkkinostoissa lakiehdotelma muistuttaa enemmän nykyurheilujohtajien suusta kuultavaa nonsense -mongerrusta kuin johdonmukaista lakitekstiä.

Valtionhallinnon IT-osaamista ja sitä sivuavia oheisteemoja, kuten tietosuojaa, kohtaan on ollut pitkäaikaisia epäilyksiä alalla. Jo vuosituhannen vaihteessa, kun ensimmäisen aallon piilohallintaohjelmat, rootkit-koodit, levisivät yritysten tietojärjestelmissä. Viestintävirasto ei tehnyt juuri muuta, kun katsoi päältä vakoojakoodiongelman olemassaoloa. Se paheksui sensaatiohakuisuudesta muun muasa Helsingin Sanomia, joka julkaisi muutaman varoituksensanan itsensä piilottavia vakoojaohjelmia koskien.

Tuohon aikaan ensimmäiset merkittävät liikesalaisuudet, toki mukana oli myös valtiosalaisuuksia, vuosivat ulos kyberrikossaaliina. Kaikkialla ei oltu hereillä.

Rootkitit toimivat yhä rutiinivirusskannaukselta salassa ja avaavat takaovia, mutta aikaisemmasta poiketen ne lymyävät syvällä käyttöjärjestelmissä (Firmware rootkits) tai nyt myös raudassa itsessään sen prosessoriteknologiassa saakka.

TechRepublic teki jo kymmenen vuotta sitten kymmeneen pääkohtaan kiteytetyn analyysin siitä, mitä jokaisen IT-ammattilaisen tulisi tietää rootkiteistä.

Tuon ajan keskustelussa näkyy syytös liioittelusta, mutta jälkikäteen sellaista ylilyöntiä ei voida havaita tapahtuneen. Haittaohjelmatyypin rootkitit olivat jo keskinen osa vakoiluohjelmaympäristöä; ne varastivat ja varastavat yhä yritystietoja sekä kasvavassa määrin dataa valtiollisista lähteistä.

Suojautuminen alati muuttuvassa kyberrikosten maailmassa edellyttää aivan erityisiä tietoturvaratkaisuja.

Esimerkiksi tiedepuistojen suojauksissa tavataan yhä laadultaan kirjavia järjestelmiä ja suojauskäytäntöjä. Paljon työtä on tekemättä sen suhteen, että kaikki hiljainen vaara voitaisiin torjua.

Toisaalta meidän on yhä tarkemmin eriteltävä ja priorisoitava dataturvan uhat.

En ole esimerkiksi huolissani henkilökohtaisesta tietosuojastani. En enää. Tuottajaikoni Quincy Jonesin tärkeä haastattelu Vulture-lehdessä olisi kai mennyt kokonaan ohi, ellei mielenkiinnonkohteeni hyvin tunteva Googlen data-analytiikka-algoritmi olisi kohteliaasti huomauttanut siitä.

En ehkä olisi uskonut aivan kaikkea, mitä tuo bittiavaruuteen rakentunut virtuaaliminäni todellisesta minusta tietää.

Entä toinen kerta, kun Google vinkkasi uutisen siitä, mitä uutta tapahtuu minun lapsuuden miljöössäni? Vinks, meidän kaikkien osoitetieto- ja sukuhistoria on julkista tietoa Utahissa Salt Lake Cityssä sijaitsevassa Mormonikirkon ylläpitämässä Family History Libraryssa.

Uteliaisuuttani olen käynyt siellä tutkimassa omiakin sukujuuriani. Virkailijat olivat ystävällisiä ja auttavaisia. Tuli hiukan absurdi fiilis.

Reijo Holopainen

VIIMEISIN ARTIKKELI

Yrittäjän paras tulevaisuuden kaveri – tekoälyassistentti

08.06.2026 |

Tekoäly on viime vuosina herättänyt yrittäjissä paljon tunteita. Toisia se innostaa, toisia ärsyttää, ja monia … LUE LISÄÄ…

Matkailualan yrityksen verkkonäkyvyys – lisää buustia verkkosivujen ja digimarkkinoinnin avulla

01.06.2026 |

Matkailualalla ensimmäinen vaikutelma syntyy nykyään usein verkossa. Verkkosivut, hakukonenäkyvyys ja sosiaalinen media vaikuttavat yhä enemmän … LUE LISÄÄ…

Harjoittelussa Sollertiksella – 20 viikkoa digitoimiston arkea

29.05.2026 |

Olen Larissa, kolmannen vuoden tietojenkäsittelyn tradenomiopiskelija. Aloitin tammikuussa 20 viikon harjoitteluni Sollertiksella, joka alkaa nyt … LUE LISÄÄ…

Retropeleistä verkkopalveluihin: Retro Game House kertoo Sollertiksen teknologiataustasta

26.05.2026 |

Retro Game House nousi valtakunnalliseen kiinnostukseen Ylen julkaistua jutun Mika Hoffrénin retropelikokoelmasta ja suunnitteilla olevasta … LUE LISÄÄ…

Valmiiksi täytetty somekalenteri ja ennakointi helpottavat somesisältöjen suunnittelua

12.05.2026 |

Monessa yrityksessä arjen rytmi vaihtelee vuoden aikana. Toisinaan edessä ovat lomakaudet, toisinaan kiireiset sesongit tai … LUE LISÄÄ…

Verkkosivuprojekti Kahvila Retrolle Kuhmossa 

04.05.2026 |

Kahvila Retro on Kuhmossa toimiva viihtyisä ja persoonallinen kahvila, joka tunnetaan rennosta tunnelmastaan ja retrohenkisestä … LUE LISÄÄ…

Uudet verkkosivut Kuhmon vanhempainyhdistykselle

30.04.2026 |

Arjen keskellä tiedon pitäisi löytyä nopeasti ja vaivattomasti, erityisesti silloin, kun kyse on yhteisön toiminnasta. … LUE LISÄÄ…

7 tapaa saada enemmän liidejä verkkosivujesi kautta

24.04.2026 |

Liidigenerointi on yksi tärkeimmistä tavoitteista yrityksen verkkosivuilla. Silti liian moni sivusto toimii vain digitaalisena käyntikorttina, … LUE LISÄÄ…