Tietoturva-ajattelun perikuva SMS 20 vuoden ikään
Sen nimi on Short message service SMS eli tekstiviestiprotokolla, tuttavallisesti pelkkä tekstari. Se on yhä suhteellisen turvallinen, joskaan ei täysin aukoton kriittiseen datan välityskanava.
Kuulu SMS:n isä Matti Makkonen laati arkkitehtuurin viestiprotokollaksi, joka kulkee puhelimen signalointikanavalla ja on siten vastaanotettavissa myös puhelun aikana. Pioneerimaita olivat Suomi sekä myös Norja ja Englanti.
Viimeisessä vaiheessa SMS:ään kehitettiin vielä lisäominaisuuksia: vastaajaviestistä ilmoittavat kuvakkeet, yksinkertaiset väri- ja kuvaominaisuudet sekä pitkät tekstiviestit.
Ensimmäinen tekstiviesti lähetettiin joulukuussa 1992 tietokoneelta matkapuhelimeen Vodafonen GSM-verkossa Isossa-Britanniassa. Kyseessä oli kuitenkin vielä SMS-ominaisuuden testaus. Suomessa tekstiviesti tuli matkapuhelinasiakkaiden käyttöön vuoden 1994 aikana, mutta ensi alkuun paketit kulkivat vain verkosta puhelimeen päin. Vuoden 1995 aikana koodi saavutti nykyisen muotonsa, kun myös vastaanottavasta puhelimesta saattoi näpytellä tekstiviestejä.
Teknisten töiden valmistumisen kuittaukseen, teknisten koodien ja salasanojen välitykseen kehitetty viestiratkaisu otettiin avosylin vastaan teknisten töiden piireissä. Tehty työ kuitattiin usein lyhyesti “done, gjort, uppfattat, ok”. Myös teknisten koodien ja salasanojen välitys toimi niin ideaalisti kuin alkuaan oli ajateltukin.
Rakkaussuhteiden säätämisvälineeksi SMS päätyi Suomessa ja muutamassa muussa maassa yllättävän nopeasti. Tähän säätöön enimmillään 160 merkkiä välittävä protokolla oli kömpelö, ja havaintotodellisuutemme kertoi senkin, että moisen minimalistisen suhdesäädön seuraukset olivat usein tuhoisat.
Tekstari on kuitenkin tietoturvan perikuva: SMS-viestiliikenteessä data ei vuoda kolmansille osapuolille, ja läpi netin historian tekstarilla on ollut turvallista lähettää salasanoja, pankkiyhteystietoja ja muita koodeja.
Tämä on se taso tiedostojaossa, jonka tulisi olla ihanne. Silloin tieto liikkuu vain hyvin tunnetuissa yhteyksissä: me tunnemme reitit ja hallitsemme yhteydet omilla palvelimillamme. Ydinkysymys piilee siinä, että kukaan ulkopuolinen urkkija ei pääse minkään maailman teknologialla peilaamaan suojatussa yhteydessä liikkuvaa informaatiota.
Kuinka moni muu tietosuoja- ja tietoturvapalvelujen kehittäjä asettaa tämän tiedostojakoa ja varmuuskopiointia olennaisesti koskevan periaatteen korkeimmaksi ihanteekseen? Me teemme niin.