Voihan saavutettavuusdirektiivi ja WCAG sentään!
Verkkosivujen saavutettavuus on ollut viime aikoina melkoisen kuuma peruna. Tämä johtuu siitä, että 23.9.2020 mennessä kaikkien verkkosivujen tulee olla WCAG 2.1 lain mukaiset. WCAG jaetaan kahteen eri kriteeristöön: A- ja AA-tasoon.
Saavutettavuusdirektiivi säädettiin vuonna 2016 Euroopan parlamentissa. Direktiivin tarkoituksena on edistää kaikkien mahdollisuutta käyttää julkisia palveluita ja parantaa digitaalisten palveluiden laatua. Direktiivin pohjana on Web Content Accessibility Guidliness eli WGAC-standardi. Standardi sisältää monipuolisen kriteerilistauksen, jonka osat saavutettavan verkkopalvelun tulee täyttää.
Tässä muutama esimerkki saavutettavuudesta verkkosivuilla:
- Havaittavuus: Tieto ja käyttöliittymä tulee olla esiteltynä, jotta käyttäjä voi havaita ne
- Tekstivastineet: Kaikelle ei tekstuaaliselle sisällölle pitää olla tekstivastine
- Erottuva: Helpottaa käyttäjää näkemään ja kuulemaan sisällön lisäämällä kontrastia
- Hallittava: Käyttöliittymän ja navigoinnin tulee olla hallittavissa ja luettavissa
- Ymmärrettävä: Sisällön tulee olla luettavaa ja ymmärrettävää
Mitä hyötyä on saavutettavuudella?
Saavutettavuusdirektiivin tiimoilta pystyy kuka tahansa käyttämään ja ymmärtämään verkkopalvelua. Sen käyttäminen onnistuu, vaikka ei näkisi, kuulisi tai pystyisi käyttämään kymmensormijärjestelmää. Direktiivin tarkoituksena on taata verkkopalvelut niille, jotka jäisivät muutoin palveluiden ulkopuolelle.
Keitä direktiivi koskee?
Saavutettavuusdirektiivi koskettaa tällä hetkellä julkishallinnon verkko- ja mobiilipalveluita. Direktiivi koskettaa myös kuntia, virastoja ja kouluja. Näiden yllä mainittujen tahojen lisäksi direktiivi velvoittaa vesi- ja energiahuollon yrityksiä sekä postia huolehtimaan saavutettavuudesta.
Miten saavutettavuusdirektiivin kanssa kannattaa toimia?
Direktiivi asettaa vaatimuksia julkisille verkkopalveluille, jotka pitää täyttää määräajassa. Uudistus voi tuntua siinä hetkessä isolta, kun alkaa kahlaamaan direktiivin vaatimuskriteeristöä läpi, mutta selkeällä työlistauksella hommat luonnistuvat.
Saavutettavuus on meidän kaikkien asia, sillä pelkästään Suomessa yli 1,2 miljoonaa ihmistä tarvitsee saavutettavuutta. Verkkopalveluiden kehitystyöhön kannattaa ottaa asiantuntija mukaan, mikä helpottaa kriteeristöjen läpikäyntiä.
Tiina Kuiri
Lehtori, YAMK, AmO
Savonia ammattikorkeakoulu
Tiina Kuiri on digitaalisen markkinoinnin ja myynnin asiantuntija. Hän valmentaa ja opettaa opiskelijoita sekä yrityksiä hyödyntämään dataa käytännönläheisesti digitaalisen markkinoinnin toteutuksessa.