Saavutettavuus verkkoympäristössä
Kaikilla on varmasti ollut hetkiä, jolloin on tarvinnut apuvälineitä tai muiden ihmisten apua pärjätäkseen päivittäisissä toimissa. Ilman apua toimien suorittaminen on hankalaa tai jopa mahdotonta. Saavutettavuudessa on kyse juuri tästä. Tässä tekstissä perehdytäänkin siis yleisesti saavutettavuuden saloihin, miksi se on tärkeää huomioida sekä mitä hyötyjä saavutettavuuden huomioimisella on.
Saavutettavuus
Saavutettavuus tarkoittaa esteettömyyttä verkkoympäristössä. Siinä missä kaupan edustalla oleva pyörätuoliliuska on jollekin keino päästä kauppaan sisään, verkkoympäristössä esteettömyys tarkoittaa esimerkiksi sitä, että video tekstitetään, jolloin heikkokuuloisellekin taataan samat mahdollisuudet ymmärtää videon sisältö. Saavutettavuudella pyritään siis mahdollistamaan verkkopalveluiden käyttö mahdollisimman monelle käyttäjäryhmälle – rajoitteista riippumatta.
Saavutettavissa verkkopalveluissa on huomioitu tekninen toteutus, ymmärrettävyys sekä sisällön selkeys ja helppokäyttöisyys.
Saavutettavuuden lainsäädäntö
Saavutettavuus on ollut enemmän pinnalla jo 2019 keväästä asti, jolloin Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta astui voimaan. Lainsäädäntö velvoittaa tiettyjä digitaalisia palveluita tarjoavia tahoja täyttämään kansainvälisen WCAG 2.1 ohjeistuksen kriteerit A ja AA tasolla. Lain tarkoituksena on taata mahdollisimman monelle yhdenmukaiset mahdollisuudet käyttää verkkopalveluita.
Keitä lainsäädäntö koskee
- Viranomaiset
- Julkisoikeudelliset laitokset
- Osa järjestöistä
- Palvelut, joita kehitetään tai käytetään viranomaisten tuella
- Osa yksityistä sektoria kuuluu vaatimusten piiriin
Lisätietoa organisaatioista, jotka kuuluvat vaatimusten piiriin saat saavutettavuusvaatimukset.fi sivulta.
Päivitetyn WCAG 2.2 -vaatimukset tulevat mukaan lainsäädännön vaatimuksiin aikaisintaan tänä vuonna (2023). Versiosta 2.2 on jo julkaistu luonnos ja siinä olevia uusia vaatimuksia voi jo nyt noudattaa, jos haluaa parantaa saavutettavuutta yli vaaditun tason. Uusien vaatimusten tarkoituksena on parantaa saavutettavuusohjeita.
Esteettömyysdirektiivi
Jotta emme pääsisi liian helpolla niin lisätään soppaan esteettömyysdirektiivi. Saavutettavuusvaatimusten vaikutuspiiri laajeni esteettömyysdirektiivin myötä, joka tuli voimaan 1.2.2023. Esteettömyys viittaa enemmän fyysisen ympäristön esteettömyyteen mutta direktiivi asettaa tavoitteita myös digitaalisen ympäristön saavutettavuuteen. Tavoitteena on, että tuotteen/palvelun suunnittelussa ja valmistuksessa otetaan huomioon laajasti erilaiset kuluttajat.
Muutokset vaikuttavat etenkin tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviin tuotteisiin ja palveluihin muun muassa tietokoneisiin, älypuhelimiin, pankkiautomaatteihin ja televisioihin. Näiden lisäksi myös verkkokaupat kuuluvat direktiivin piiriin. Direktiivissä ei määritellä kuinka esteettömyys tulee verkkokaupassa toteuttaa mutta uusi säädös ei saa kuitenkaan aiheuttaa palveluntuottajalle suhteetonta rasitetta. Toimijoiden tulee noudattaa direktiiviä viimeistään kesäkuuhun 2025 mennessä. Se ei kuitenkaan koske mikroyrityksiä, joilla on alle 10 työntekijää ja alle 2 miljoonan liikevaihto vuodessa.
Pääset lukemaan aiheesta lisää täältä.
Kenelle saavutettavuus on tärkeintä?
Saavutettavuudesta hyötyvät kaikki, mutta suurin hyöty siitä on henkilöille, joilla on vamma tai muu toimintarajoite, joka estää verkossa toimimisen.
Tällaisia haasteita voi tuoda monenlaiset asiat kuten esim.
- näkövammat ja heikentynyt näkö
- kuulovammat ja kuurous
- fyysiset ja motoriset rajoitteet, kuten CP-vamma, lihasheikkous, vapina tai halvaantuminen
- kehitysvammat
- luki- ja oppimisvaikeudet
- keskittymisvaikeudet
- mielenterveysongelmat
- muistihäiriöt
- muut kognitiiviset pulmat
- heikko suomen kielen taito
- tottumattomuus digitaalisten palvelujen käyttöön
- tilapäiset haasteet, kuten meluisa ympäristö, kirkas auringonpaiste, stressi tai kipsissä oleva käsi
Palveluiden käyttäjillä on paljon erilaisia haasteita ja rajoitteita, joten WCAG ei kuitenkaan takaa palvelun täydellistä saavutettavuutta. WCAG antaa kuitenkin minimivaatimukset sille kuinka saavutettavat verkkosivut tulisi olla, jotta suurin osa pystyisi käyttämään palvelua.
Hyötyjä
Nyt kun olette suurin piirtein perillä siitä mistä saavutettavuudessa on kyse ja keitä lainsäädännöt koskevat, niin käydään hieman läpi saavutettavien sivujen hyötyjä. Miksi siis rakentaa saavutettavat sivut, vaikka laki ei juuri sinun yritystäsi siihen velvoittaisikaan?
- Kävijäkunta kasvaa ja se on sitoutuneempaa.
- Tarjoamalla yhdenvertaiset mahdollisuudet käyttää palvelua kasvatat yrityksesi brändimielikuvaa positiivisesti.
- Palvelun käyttömukavuus kasvaa, kun sivusto on selkeä ja helppokäyttöinen.
- Hakukoneet tykkäävät saavutettavista sivuista, joten mahdollisuutesi näkyä paremmin Googlessa kasvaa. Saavutettavilla sivuilla voit siis parhaassa tapauksessa säästää mainoskuluissa.
Haasteita
Lopuksi
Vaikka saavutettavuus on ollut tapetilla jo pidemmän aikaa, monelle se on vielä täysin tuntematon termi. Viimeistään nyt kannattaa siis laittaa verkkosivuston saavutettavuusasiat kuntoon, vaikka laki ei siihen velvoittaisikaan – vielä.
Lähteitä:
https://stm.fi/esteettomyysdirektiivi
https://valtioneuvosto.fi/-//1271139/esteettomyysdirektiivi-helpottaa-itsenaista-asiointia
https://avaava.fi/blogi-6-3-2021-esteettomyysdirektiivi-on-taalla/
https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/digipalvelulain-vaatimukset/soveltamisala-kuulummeko-lain-piiriin/
https://www.exove.com/fi/saavutettavuusopas/
https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/digipalvelulain-vaatimukset/tietoa-wcag-kriteereista/#wcag-ohjaa-tekniseen-saavutettavuuteen
https://www.saavutettavasti.fi/verkkosisaltojen-saavutettavuus/wcag/
https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/yleista-saavutettavuudesta/kenelle-saavutettavuus-on-tarkeaa/
Lue lisää:
Verkkokaupan saavutettavuus mahdollistaa shoppailun kaikille asiakasryhmille
