Kadonneen datan arvet – Varmuuskopioinnilla vältyt katastrofilta

Varmuuskopiotko tarpeelllisia?
Turhaa ajan haaskausta, lisää kustannuksia, ohjelmien asennusta, vaivannäköä, ei meille kuitenkaan mitään satu eikä tieto häviä, onhan meillä tieto pilvissä.
Niinpä niin.
Olin asiasta samaa mieltä, ennen kuin vuonna 1994 rakas Seagaten 450 Meganen kiintolevyni meni rikki Commodore Amiga tietokoneestani. Menetin suurimman osan sähköposteistani ja ohjelmistani.

Kuvassa se kuuluisa hajonnut kovalevy, muistuttamassa aina, että varmuuskopiot on yrityksen tärkein ja edullisin vakuutus.
Onnekseni siihen aikaan minulla ei ollut valokuvia digitaalisessa muodossa ja sopimukset, kirjanpito sekä tarjoukset tehtiin yleensä analogisesti paperisessa muodossa. Menetin kuitenkin kahden kuukauden bbs-palvelimeni konfigurointi- ja koodaustyöt, joiden menetys teki monta arpea sydämeeni.
Varmuuskopiointi 30 vuotta sitten
30 vuotta sitten varmuuskopioiden ottaminen oli käsipeliä ja backuppeja otettiin sillon kuin muistettiin. Almanakka, siis se paperinen kalenteri, oli kovassa käytössä varmuuskopioiden ajastamisessa. Käytin Ami-Backup nimistä ohjelmistoa Commodorelle ja se oli 90 luvun alkupuolella yksi parhaimmista varmuuskopio-ohjelmista.
Varmuuskopiointi medioina käytin 3″5 levykkeitä, joihin mahtui tietoa 720 kb, joka on 0.72 megatavua tai gigatavuina 0.00072 Gb. Varmuuskopioiden ottaminen kesti useita tunteja ja levykkeitä meni useita kymmeniä kappaleita yhteen varmuuskopioihin. Käytin myös nauha-asemaa, johon sai 150/300 megan nauhoja, tämänkin ottaminen oli hidasta ja nauhat olivat arvokkaita, joten nauhavarmistusta tuli käytettyä harvoin.
Eli karua meininkiä ennen vanhaan, varmuuskopioita otettiin silloin kun muistettiin, kerettiin ja jaksettiin.
Mites meillä on asiat nyt vuonna 2024?
Ajastetut varmuuskopiot päivittäin, tärkeimmistä tiedostoista jatkuvat varmuuskopiot ja varmuuskopioiden palautus säännöllisin välein, jotta varmistetaan, että tieto on myös toimivaa. Varmuuskopioinneista tulee raportit sähköpostiin ja varmuuskopiointiohjelmaan.
Varmuuskopiot säilytetään Sollertiksen Kuopion konesalissa, joka sijaitsee fyysisesti entisissä pankkiholveissa. Varmuuskopiot monistetaan Kainuussa sijaitsevaan konesaliin ja sieltä ne vielä arkistoidaan erillisille LTO-nauhoille sekä USB-varmuuskopiolevyille.
Tiedän tarkalleen fyysisesti missä kallisarvoinen tietoni on tallennettu ja varmuuskopiot ovat heti käytössä tarvittaessa. Asiakkaamme arvostavat, että he tietävät missä heidän tietonsa säilytetään ja osa on käynyt katsomassa tietovarastomme säilytyspaikan.
Karu Kainuun luonto on opettanut että yhteen koriin ei kannata munia munia laittaa, vaan tässäkin tapauksessa hajautus on tärkeää. Nykypäivänä tieto on meidän arvokkainta omaisuutta.
“Ei minun laitteilla mitään niin tärkeää tietoa ole”
Miltä tuntuu jos menetät kaikki rakkaat valokuvat ? Entä sähköpostit, dokumentit, tositemateriaalit tai keskustelut. Ihmisten yhteystietojen menetys tuntuu harmilliselta. Menetyksiin on vakuutuksia, mutta kuinka hinnoittelet hävinneet kuvat lapsistasi, liiketoiminnan keskeytymisen tai konkurssin tietojen menetyksen johdosta.
Ihmiset luottavat liikaa tekniikkaan ja laitteistoihin. Laitteet eivät toimi ikuisesti ja uudetkin mediat tai laitteet saattavat rikkoontua jopa samana päivän kun ne ovat ostettu. Entä jos pilvipalvelut hävittävät tietoa tai varmuuskopioitu tieto häviää tarjoajan levyiltä, jos niitä ei ole kahdennettu tai otettu usealle alustalle ja medialle talteen. Näitä kauhukuvia voin maalailla tämän tekstin täyteen, mutta mennään itse tarinan opetukseen.
Yksinkertainen neuvo. Ota varmuuskopiot, jos koet että et osaa, niin Sollertiksen ammattilaiset neuvovat mielellään.
Siirrä tiedostot ulkoisille medioille, jos se vain on mahdollista, mutta älä jätä varmuuskopiointia yhden ulkoisen usb-levyn varaan… Tärkeimmät ja rakkaimmat valokuvat kannattaa tulostaa paperille tai vaikka kirjaksi, niin niitä on helpompi katsellakin.
Kerron lisää sattumuksistani aiheeseen liittyen seuraavassa blogitekstissäni.
Mika Hoffren
Perustanut Suomen vanhimman olemassa olevan internet-operaattorin, Image Worldin.
Yrittäjänä yli 30 vuotta.
Palkittu Kuopissa vuoden nuorena yrittäjänä 2005.
Palvelinten tahtoonsa taivuttaja ja verkkoguru.
Ikuinen nuori ja nälkäinen uusien asioiden opiskelija.
Lue Mikan viimeisimmät tekstit.